Mitä lapset kuulevat?

Kirjoittanut: interAACtive

Jääkaappimme ovessa on lehdestä leikattu sarjakuva. Sarjakuvassa isä komentaa lapsia ”vauhtia nyt! Olemme jo myöhässä!” Mitä lapset kuulevat isän sanovan? ”Kaikkien täytyy liikkua mahdollisimman hitaasti.”

Sarjakuva naurattaa aina.

Ensinnäkin, koska huomattava osa päivästä kuluu hoputtamiseen.
Toisekseen, koska sanoma tavoittaa harvoin kuulijansa.

Kun sanoo ”näkkärii”, lapset kuulevat ”Mäkkäriin”. Kun sanoo, että ”ehkä voidaan miettiä, että mennään joskus, jos ehditään, pelaamaan minigolfia”, lapset kuulevat "mennään pelaamaan minigolfia".

Tämä rikkinäinen puhelin päättyy aina samoihin syyttäviin sanoihin ”mutku sä sanoit! Sä lu-pa-sit!” En ole sanonut, enkä ainakaan ole luvannut, koska muka? Juupas eipäs.

Kun sanoo ”nyt tv kiinni” tai ”onko läksyt tehty?” mitä lapset kuulevat? Eivät mitään. Ehkä kaukaista loittonevaa surinaa.

Silloin voi pohtia haluaisiko käyttää uutta supervoimaansa, näkymättömyyttä, hyvisten vai pahisten puolesta. Toinen vaihtoehto on sanoa taikasanat, joiden avulla muuttuu taas näkyväksi. Vanhimman lapsen kohdalla nämä sanat ovat ”voi ei, menikö Don Rosan juhlanumero roskiin?”. Keskimmäisen lapsen taikasanat ovat ”pelivuoro” ja ”ylimääräinen”. Pienin pikkuinen kuopuksemme ei vielä tunne kovin montaa sanaa, mutta ”jäätelö” on takuuvarma.

Nämä sanat kuuluvat kuiskaamalla seinienkin läpi.